Vuosi fysioterapiaa

ja nyt tänään oli viimenen kerta. Ihanaa, helpottunut, mutta kumminki tosi hyvä että saatin lähete nopeasti.
Miron 4kk neuvolassa saatiin lähete fysioterapiaan, koska Mirolla oli väärät liikkeet. Pääkään ei tullut mukana käsistä vedettäessä. 

Mirolla yritti väärin kääntyä selältä mahalle ja tuossa on kuva siitä.
Lähetteen saamisesta ei mennyt montaakaan päivää kun fysioterapeutti soitti ja saatiin aika seuraavalle viikolle. Siitä asti käytiin joka viikko kesään asti fysiossa. Kesäkuun lopussa fysioterapeutti jäi kesälomalle ja oltiin se aika "omillaan".
Mä pelkäsin yli kaiken, että meillä tulee takapakkia. Sen kuukauden aikana Miro kehittyikin oikeen valtavasti oppi konttaamaan ja seisomaan omilla jaloilla tuettuna.
Seuraavan kerran, kun mentiin fysioon meidän ajat rupesivat pikku hiljaa harvenemaan. Pikku hiljaa Miro oppi seisomaan ja nousemaan seisomaan tukea vasten ja siitä kaikki lähti.
Tänään Miro on ihan samalla viivalla muiden samanikäisten kanssa kehityksessä.
Mulle mennyt vuosi on ollut tunteiden vuoristorataa. Tiesin koko ajan, että kyllä Miro oppii kävelemään jne., mutta kumminkin oli suuri pelko siitä jos ei opikkaan.
Käytiin me neurologillaki siinä kun Miro oli vuoden vanha. Turhaan mutta onneksi. Mä sain mielenrauhan, ettei ollut mistään vakavasta kyse. Mirolla vaan on ollut pehmeät lihakset ja lihasten liikkeet. Myös mulla on ollut lapsena sama, kehittynyt vähän hitaampaa kuin ikäiseni silloon.

Käytiin samalla reissulla kattomassa mun mummaa. Mumma oli noin kk sitten kaatunut ja lonkkahan oli siinä mennyt. Oli jo huomenna pääsemässä kotiin. Mirollahan oli hauskaa kun sai kävellä pitkin pitkiä käytäviä. Kaikki hoitajat ihastuivatkin Miroon ja Miro sai siellä syödä hedelmäpuuroa. :) Poika oli niin väsynyt, että nulahti autoon ja sain kannettua kotiin nukkumaan. :)

Nyt pitääpi mennä kotihommien pariin. :)