Vuosi vierähti

Vuosi sitten maattiin sairaalassa osastolla pienen pienen nyytin kanssa. Kotiin pääsyä odotellen. Voi kuinka pieni M oli. Mutta mitä tää vuosi on sisältäny paljon kaikkea mitä ei voi odottaa ja sitä on varmasti vielä paljon edessä. <3 Yhen tapauksen muistan hyvin. M oli vähä yli kuukauden ikäinen ja oltiin mun mumman 90-v synttäreillä kun joku sukulainen tuli ja kysyi: "miltä tuntuu olla äiti?" ööö ja mä en osannut vastata, koska en ollut ajatellut asiaa. Nyt mä osaan vastata tuohon kysymykseen äitinä olo maailman ihanimmalle pojalle on ihaninta, enkä vaihtais mitään pois. :)
Mutta tämän päivän tapahtumiin. Aamusta herättiin joskus en muista mutta ylös noustiin seittemeltä että ehdittiin 1-vuotis kuvauksiin. Huh sepä oli raskasta saada yksi vauhtiveikko pysymään paikallaan ja sitte vielä samaan aikaan kattomaan kameraan ja hymyilemään.. Molemmat oltiin ihan poikki ku päästiin kotiin ja poika nukahtiki heti ekoille päikyille. Toisten päikkäreiden jälkeen lähettiin mummolaan ja sieltä lähettiin Seinäjoelle isäpuolen veljen luo, jossa juhlittiin heidän tyttären synttäreitä. Loppuviikosta juhlitaanki mun siskoa, joka täyttää jo 19v. Tässä kuussa on paljon synttäreitä. :)
Seinäjoella M:llä oli taas liian kova kiire joka paikkaan ja lennähti sitte nassulleen ja verta tuli suusta. :( Mutta seki meni nopeesti ohi. Kotona sain kurkattua suuhun ja jep ylähuulessa on hampaan kuvat.. Varmaanki turpoo huuli. Ai niin M kylässä käveli tukea vasten <3

Oliveria on kiva seurata joka paikkaan.